maanantai 14. heinäkuuta 2014

Räpsyjä


1. Sain vihdoin aikaiseksi askarrella mysliä. Teen myslini tältä pohjalta, tosin korvaan maapähkinät kurpitsansiemenillä ja oliiviöljyn kylmäpuristetulla kookosöljyllä. Paahtamisen jälkeen heitän sekaan chia-siemeniä, quinoa-muroja, rusinoita, mulpereita, kuivattuja karpaloita ja omenaa, sekä kanelia. Ehdottomasti kanelia. Toimii loistavasti jopa maustamattoman jugurtin kanssa. (Itseasiassa kuvaan liittyy tuplailo: myös kesän tuloa odotellut pöytäliina pääsi vihdoin paikalleen!)
2. Aurinko. Ja lämpö. Stevie Wonderin keikalla iltapäivästä yksi pieni pilvi yritti kaikkensa. Hah, nice try!
3. Käväisin viikonloppuna tekemässä muutaman vuoron viime kesien työpaikalla. Tätä osaa duunimatkasta on ollut ikävä. 
4.Ateneum ja Tove Jansson. Jos et ole vielä käynyt, mene ja koe. Vaikket olisi muumifani, silti. On järjettömän hienoa nähdä miten paljon yksi ihminen on saanut elämänsä aikana aikaiseksi. Ja mitä kaikkea hän on saanut aikaiseksi. Muumit ovat vain osa koko tuotannosta. Tove Janssonin elämänkerta on odotellut lipaston päällä joulusta asti oikeaa hetkeä, koska olevinaan on ollut liian kiire. Pah. Nyt. Oikea hetki. Tänne ja heti. 

tiistai 8. heinäkuuta 2014

Kesä-alho

"No onhan se sellanen hyvänmielen-blogi" kuului tuomio kotoa. Viime aikoina hömpän kirjoittamisen vaikeus on konkretisoitunut: kun itse vaeltaa jotenkin syvissä, pohdiskelevissa vesissä on vaikea irrottaa julkiseksi yhtään ajatusta, joka olisi keveä. Syville pohdiskeluillekin on täällä kyllä vielä varmasti tilaa, mutta kenties kesä saa aikaan sen, että yksikään ajatus ei oikein tunnu valmiilta, eikä siis julkaisukelpoiselta. Ja lopputulemana blogissa ei ole mitään. Ta-daa

Heinäkuu on itselleni monesti vähän alakuloinen kuukausi. Toukokuussa riemuitaan lähestyvästä kesästä, kesäkuussa hihkutaan sitä, että täällä se nyt on ja elokuussa ajatukset alkavatkin olla tulevassa syyskaudessa ja sen suunnittelussa ja siinä, miten kivaa onkaan päästä taas omiin töihin. Muistan vuosi sitten heinäkuussa olleeni samanlaisen alhon vallassa, silloin kuitenkaan tajuamatta, että mistä tuulee. Ehkä kesäkuun hihkumiseni onkin niin intensiivistä, että voimat loppuvat heinäkuussa kesken? Joten tänä kesänä pienen pienet asiat olkoon tarpeeksi ja vielä keveääkin keveämpi riittäköön. 

Tällaisia hetkiä varten kerään itselleni Pinterestiin adorable-kansiota, koska joskus olotilaan ei auta muu kuin söpöt eläimet. Tässä muutama. 

Kuva täältä

Kuva täältä

Kuva täältä

Kuva täältä

Helpotti. Ehdoton suosikkini on tuo viimeisen kuvan vauva-oranki. 

torstai 3. heinäkuuta 2014

All we can do is try

Kun itse esiintyjänä aloitan tutustumisen uuteen kappaleeseen, on sen teksti yksi tärkeimmistä asioista johon perehdyn ja jota pyörittelen. Vaikka katson (ja kuuntelen) maailmaa tällaisten lasien läpi, en jostain syystä kuitenkaan hahmota kappaleiden tekstejä ennen kuin näen ne kirjoitettuna. Kielestä viis. Tämäkin biisi on soinut päässä jo yli viikon, ilman, että oikeastaan olen osannut sanoa, että mistä siinä lauletaan. 

Kuinka inspiroivaa onkaan sitten tajuta, että joku on onnistunut kirjoittamaan näin hienon kappaleen lähtökohtanaan hautakivet ja hautuumaa. Arvostan. Ei todellakaan se laulunkirjoittajien yleisin aihe ja näkökulma.  

"It's a song that, to me, is about embracing life while we have it" - Sara Bareilles



Toivottavasti joku muukin tykkää. Hieno kappale.  


PS: Ja jos Sara Bareilles on uusi tuttavuus, etkä kavahda yltiöromantiikkaa, suosittelen kuuntelemaan myös tämän. Saatoin ehkä pari kyyneltä tirauttaa, koska video oli vaan niin liikkis. 

tiistai 1. heinäkuuta 2014

Hymyn arvoiset


1. Kukkaloisto.
2. Yllättävistä paikoista löytyvät kasvot.
3. Irkkupubin pöytäkoristeet. Shottilaseissa.
4. Urtekramin uudet pakkaukset. Samaa shampoota saman verran, vasemmalla vanha, oikealla uusi purkki. Stylish.